Niinhän se menee. Vuodenajat vaihtuvat vaikka kuinka murehtimisimme. Talven tulo saisi olla yhtä tösmällinen kuin keväänkin alkaminen. Toki aurinko ja päivän piteneminen on enemmänkin kuin jees, mutta irtokarvat ei =) Mutta kevään ensimmäinen kuranaamio kasvoillani saa mieheni ihmettelemään harrastukseni lujuutta. Kerron vain, et nyt on kevät alkanut eikä talveen ole enään paluuta =)

Maaliskuun alku toi myös hieman äksöniä tallilleni muutamaksi päiväksi. Viltsu sai uuden kaverin varmasti ainakin ensi syksyyn asti. Luppiksen <3 Tämö Viltsun ikäinen lv- tamma sai Suomenhevoseni sydämen läpättämöän! Tuntu, et Viltsu ei pysy nahoissaan ja melkein silmätkin tippui päästä=) Tuota ihmetystä se jaksoi herkeämättö tuijottaa pari vuorokautta kunnes tilanne rupesi olemaan normaali taas. Viltsu on vain niiiiiin utelias ja haluais heti tunkea ja tutustua. Ja voi, että kun sitä otti päähän kun tämä Luppis ei oikein jaksanut ihmetellä ja olla samalla asenteella kuin viltsu. "onko muitakin hevosia olemassa??!!"

Muutamana päivänä sama kumman haki lenkille, niin piti pikkasen huudella. Mutta sekin on nyt jäänyt kun huomaavat, että kyllä se toinen palaa aina takaisin.

 Pampula varmaan menettää kohta äänensä kun omasta tarhastaan huutelee hevosten lähdössä lenkille. Ja kyllä näkee, et sen tekis mieli niin käydä näyttämässä kuka on kingi =)

 

Ajokelit kyläteillä rupesi olemaan hankalat kun jääpinta alkoi sulamaan. Juuso löysi kivan metsälenkin isontien toiselta puolelta  ja sitä ollaan nyt sitten hyödynnetty. Siellä oli vielä kiva lumipinta, mutta ei varmasti ole kauaa. Mutta nautitaan  nyt vielä kun voi! Jotain tuolla metsässä tapahtui myös Viltsulle =) Ihan kuin se olisi saanut NYT ideasta kiinni. Keskittyy ja tekee töitä ja vauhtikin on tullut kuin itsestään. Olemme nyt siinä vaiheessa mitä minä oletin sen olevan jo viimevuonna. Täytyy vain todeta, et tämä kehittyy ihan erilailla kuin minä olin päässäni luullut, Mutta ei se mitään! ihan parasta on se, että tänä keväänä on hevonen tuntuu ihan eriltä kuin viimevuonna tähän aikaan. Tämän kans moni asia vie sen 2-3 kertaa kauemmin sisäistää kuin "normi" tapauksen kanssa. Voin jo nyt sanoa, et tämä ei ole lähellekkään valmis 4-vuotiaana.  Jotenkin hieman se viimekesän mahalasku jäi kummittelemaan kun ne etuset rupesi vaivaamaan. Johtuko se kesäkeleistä? vaikka ajoin aina hyvällä pohjalla? kasvujuttujako? alkaako niiaaminen taas kun lumikerros on poissa? Niin tai näin soitan ma klinikalle ajan ja käydään kurkkaamassa onko etujaloissa muutoksia tullut talven aikana. Hyvää ravia se nyt on mennyt jo monta kuukautta, mut silti.. ja kovasti onkin jo aika kurkata suuhun.

Tällaista vielä metsässä on. Tai ehkä ei enään tämänpäivän vesisateeen jälkeen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Luppiskin on nauttinut uusista lenkkimaisemista =)

Meiltä metsän alkuun on noin reilu 3km, joten siirtyminen sinne tapahtuu pelto-/kyläteitä pitkin. Ihmiset ovat ottaneet hyvin vastaan, vaikka täälläpäin ei ole hevosia tiellä nähty tyyliin 30-vuoteen =)

 

 

 

 

 

 

Jos joku on jaksanut lukea tänne asti, niin jättäkää vinkkejä mistä haluaisit, et mistä kirjoittelisin? itseni esittely? talli? missä asun? hevosita jotain enemmän?

Hauskaa kevättä!