Pimeää, kuraista ja synkkää. On tämä ihmeellistä, että miten marraskuussa voi olla tällaista. Asiakkaiden kyytiin kannetaan, pihakiviä, rännikaivoja ja kestopuuta.. ei yhtään lumikolaa tai lapiota.

Hevospuolella kaikki nyt tietää, mitä tällaisista ilmoista tykätään. Loimitusta, jalkojen pesua. Minä en valittais ollenkaan jos omistaisin sellaiset tarhat, jotka eivät menisi kurahan ja olisi hyväpohjaiset ajomaastot, mutta näillä mennään.

Viltsu ja Pampula voivat oikein hyvin. Viikonloppuisin ollaan ajettu joko kerran tai kahdesti. Ja polle toimii hienosti! Tiellä menee tosi hyvin, mut pelto rupeaa olemaan jo tylsää touhua...

Viime sunnuntaina tuli jopa hommaan jonkin verran jännitystä kun lähin heti aamusta ajamaan ja iiisot vesiputit oli jäässä ja niistähän lähti mukavan kuuloinen ääni kun renkaat hajottivat jään Mutta fiksu varsa ei ollenkaan "pelasta itsesi ja pakene" tyyppiä:D käveltiin suurin osa lenkistä ja rauhallisesti mentiin, ei sillä tunnu olevan kävelemisen kanssa mitään kiirettä, mutta juosemisesta se tykkää ja Juuso sanoikin, et ihan ku sillä olis jouset jaloissa:D

Käpsyä olen hiukan houkutellut käymään, että jos sen kans kierrettäs ekakerran metsälenkki niin ei VARMANA tule ekalla lenkkikiekalla mitään ongelmia