Marraskuun loppua eletään ja lunta en ole vielä kertaakaan nähnyt. Tuulta,vettä ja kuraakin sitten sen edestä. Kuukausi on mennyt omalla painollaan normaali arjen pyörityksen lomassa.

Viltsun jalkatilanne rauhoitettiin rauhalliseen käyskentelyyn. Ja kun kelit ovat mitä ovat sekä tamman kanssa rupes oleen yhtä henkistä taistelua päätin viedä sen kuukaudeksi Nivalaan sanotaanko nyt vaikka "terapiaan" =) Jospa se siellä pikkasen tasaantuis ja se johtajuus asia saatais sinne kalloon upotettua. Se työpäivän "rentoutumishetki" on ollut aika kaukana tuon niin kovapäisenjuntturasuomenhevostamman kanssa, että onhan tämä liike jo ihan järkevä vaikka ihan oman turvallisuuden kannalta.

Tamma saa kuitenkin tekemistä ja jotain ihan erilaista.  Takoitus olisi, että sitä liikutetaan siellä myös selästä käsin. Riippuu ihan siitä miten muuten tamma edistyy ja oppii kävelemään taluttajan kanssa ihan neljällä jalalla ja mielellään siihen suuntaan mihin ihminen sen haluaa=)

Maanantai-iltana tamman vein. Ja ei tuntunut missään. Jotenkin oli huojentunut/helpottunut olo. Kuka sitä nyt kokoajan jaksaa kenenkään kanssa vängätä joka asiasta. Että tämän surullisen syksyn jälkeen hengähdystauko on paikallaan. Mutta tottakai mä jo odotan kun saan hakea tammani kotia jouluksi=)

Pampulan kanssa me nyt sitten hengaillaan kaksistaan. Ja sen kanssa tuuskatessa voikin rentoutua ja muistella että mistä tämä kaikki tauti sai alkunsa. Vaikkakin Pimpula-Ponille Viltsun "katoaminen" olikin kovapaikka. Ei pitänyt lankut eikä sähköt.. oli se niin hädissään paripäivää, mutta nytten sekin on jo tasaantunut ja pysynyt aidassaan.

Ai niin mun virtuaalihepo 1/25 osa North Leader avas tilin eilen ruotsin puolella 2-vuotis lähdössä. Hip hei! Tuo ruotsin puolen starttaaminen ei paljon iloa tuo kun listoista näkee nimen ja sähköpostista kuulee kuulumiset ja suunnitelmat. Onhan se tämäkin tapa omistaa hevosta. Ei ole murhetta eikä huolta. Joten nimekseen on saanut virtuaalihepo =)